Musta ei ole hetkeen aikaan kuulunut mitään, mutta asia
korjaantuu nyt! Tosiaan, tämän hetken sijainti on nyt Kaohsiung. Kaohsiung on
eteläisessä Taiwanissa ja se on Taiwanin toiseksi suurin kaupunki.
Maanantaina tultiin tänne bussilla. Bussimatka oli yhtä
luksusta, sillä tuoli oli todella iso ja hierova, oli oma näyttö josta pystyi
katsomaan leffoja (tosin ne oli taas niitä saksalaisia :D) ja kaikenlisäksi oli
vielä kahvitarjoilu! Matka kesti n.3,5 tuntia.
Asemalta meitä tuli hakemaan
pastori Selma, joka tulee olemaan ohjaajamme täällä Kaohsiungissa. Mentiin heti
päiväkahveille kirkolle, jossa tutustuttiin myös kahteen muuhunkin pappiin.
Kirkossa oli tosi lämmin tunnelma, ja tämä kirkko on siitä tunnettu, että
siellä saa aina kahvia! Sepäs lämmitti suomalaisen mieltä :)
kirkko sisältä päin |
Selma ja ne toiset papit veivät meidät illalliselle
dumplings-paikkaan. Ja siellähän sitten syötiin ihan olan takaa. Oli
superherkullista!
Uusi majapaikkamme on aika mielenkiintoinen. Jaamme sen
erään Taiwaniin takaisinmuuttaneen naisen kanssa. Asunto on siis vanhahkossa
kerrostalossa, ja se on melko suuri. Yllättävin juttu oli se, että
taiwanilaisten käsitys mukavasta patjasta on petauspatjan paksuinen! Mutta
kylläpä siihenkin tottui. Täällä ei ole jääkaappia eikä ilmastointia, mutta
pesukone onneksi löytyy, ei tarvitse lähteä metsästämään pesuloita. Pienen
alkushokin jälkeen kämppä on kuitenkin tuntunut ihan hyvältä, ja
kämppiksemmekin on todella mukava! Yhtenä iltana, kun kärsin koti-ikävästä,
niin sattumalta hän sitten alkoi kertomaan kirppislöydöistään ja vinkkasi mulle
kirppiksen täällä Kaohsiungissa. Se piristi niin paljon mieltä,
kirppareita(kin) on meinaan ollut täällä ikävä.
Keskiviikkona mentiin vierailemaan yhden toisen luterilaisen
seurakunnan tyyppien kanssa läheiseen Nursery Collegeen (veikkaisin et vastaa
aika lailla Suomen lähihoitajakoulua). Siellä meillä ei ollut mitään kovin
erikoista tekemistä, mutta oli mukava nähdä paikallista opiskelumenoa. Niin
kuin Suomessa, niin myös täällä hoitajaopiskelijat olivat suurimmaksi osaksi tyttöjä.
Tosi hauskoja likkoja olivat, ja ihastelivat meidän vaaleutta ja vaaleita
silmiä ja innostuivat ihan mielettömästi, kun utelujensa jälkeen saivat kuulla,
että mulla on poikaystävä. Kuvia piti tietysti myös ottaa ja lisäsivätpä pari
tyttöä kaveriksi Facebookissa.
nursery-oppilaita! |
Illalla lähdettiin seikkailemaan. Ensin käveltiin Love-joen
vartta, joka oli iltahämärässä todella tunnelmallinen. Se vaikutti myös olevan
suosittu paikka iltalenkkeilylle ja kaikenlaiselle urheilulle. Käveltiin
Kaohsiungin keskustaan ja pyörittiin tovi siellä. Keskusta oli kyllä tosi iso
ja kadut olivat leveitä ja valotauluja joka puolella. Tässä vähän kuvia:
Love-joki |
Iltahämyinen joen uoma |
tyylikäs, eikö! |
kaikki oli vaan rakkautta :) |
keskustassa oli yllättävän paljon kirkkoja, tämä oli ehkäpä hienoin! |
valotaulujen huumaa |
skootterimeri |
Tultiin keskusta meidän läheisimmälle metropysäkille. Sitten
tuli vähän jännitystä iltaan: emme olleet enää kartalla, koska turistikarttamme
rajoittuu vaan ydinkeskustaan. Molemmilla oli haparia muistikuvia, että miten
metropysäkiltä pääsee kotiin. Pyörittiin siinä tovi ja ihmeteltiin. Onneksi
saatiin apua paikallisilta ja päästiin sitten turvallisesti kotiin. Mutta kyllä
siihen iltalenkkiin sitten kolmisen tuntia menikin.
Torstaina lähdettiin käymään uudestaan keskustassa, kun
tarkoitus oli päästä nettiin. Täällä on ilmeisesti jonkinlainen Free Wi-Fi
systeemi, mutta tänään ei vielä onnistuttu saamaan käyttäjätunnuksia sitä
varten. Perjantaina sitten uusi yritys :) Nettiin kuitenkin päästiin, meinaan metroasemilla
oli Free Wi-fi. Tämä kyseinen metroasema, Formosa Boulevard oli aikas
hienonnäköinen paikka, ja siellä oli taideteos katossa. Kaohsiungin keskustassa
oli muuten Wedding Street-niminen katu, joka oli täynnä häämekkoja myyviä
kauppoja! En ole ikinä ennen nähnyt niin montaa häämekkoliikettä samalla
kadulla!
aikas hieno kattomaalaus metroasemalta! |
Illalla mentiin sinne samalle kirkolle, josta oltiin
lähdetty sinne Nursery Collegeen vierailulle. Siellä oli tänään Praise-jumppa.
Ideana oli siis se, että jumpataan yhdessä ja musiikki oli kristillistä. Se on
paikallisten vastine sille, kun täällä on paljon buddhalaisten yms.
jumppia/venyttelyjä puistoissa. Jumpassa oli hyvä meininki ja ohjaaja oli tosi
innostava! Siistiä, että tällaistakin ohjelmaa on, ja väkeä oli yllättävän
paljon, 20-30! Jumpan jälkeen saatiin Marin kanssa lahjaksi omat syömäpuikot
seurakunnalta :)
kirkon kyltti |
jumppaajat odottamassa jumpan alkamista! |
Tällaista tänne
kuuluu. On ollut vähän taas totuttelua uuteen paikkaan, mutta
paikallisten ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus auttaa tottumisessa. On
ollut hienoa huomata, että seurakunnan ihmiset oikeasti pitävät meistä todella
hyvää huolta.
Kulttuurierojakin on huomannut työtavoissa: ei vielä tiedetä
oikeastaan mitään, mitä ensi viikolla tullaan tekemään ja täällä on tuntuu
olevan tavallista, että papit hengailee melkeinpä koko päivän kirkolla. Ihanaa
on kuitenkin se, että samaan Jumalaan me täällä kaikki uskotaan, ja sitä kautta
etenkin voi kokea yhteyttä paikallisiin.
Mun kirjoittelutahti on nyt täällä Kaohsiungissa luultavasti
vähän hitaampaa, kun meillä ei ole täällä kämpässä nettiä. Koitan kuitenkin
mahdollisimman usein päästä käymään kirjoittelemassa :)
♥: Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti