lauantai 28. syyskuuta 2013

Day 12-14 (25.-27.9): Taiwan vangin ja turistin silmin

Mun laiska kirjoittelu on jatkunut, siksi tulee taas kunnon pläjäys tekstiä kerralla :D

Tällä viikolla on ollut aikas paljon ohjelmaa, mm. kaksi raamista, kolme detention center-vierailua (selitän myöhemmin mikä on detention center) sekä visiitti yhteen Taiwanin suosituimpaan turistikohteeseen, Sun Moon-järvelle.

Mutta palataan nyt keskiviikkoon. Silloin lähdimme Marin kanssa paikallisten vapaaehtoisten sekä amerikkalaisten + saksalaisten yhteistyölähettien kanssa vierailemaan kahteen detention centeriin. Detention center on on siis vähän kuin vankilan ja vastaanottokeskuksen sekoitus. Siellä olevat ihmiset ovat lähinnä muista Aasian maista (Vietnam, Thaimaa, Indonesia, Filippiinit) tulleita työntekijöitä, jotka ovat menettäneet oleskelulupansa ja sen vuoksi joutuneet tuonne keskukseen/vankilaan odottamaan kotimaahansa palaamista. Näissä paikoissa ei yleensä olla kovin kauaa. Mutta se on hirveää, että suuri osa näistä ihmisistä ovat tehneet melkeinpä orjatyöhön verrattavaa työtä. He tulevat tänne taiwanilaisten koteihin pitämään huolta vanhuksista/sairaista/kehitysvammaisista tai sitten tehdastyöläisiksi. Palkat ovat useimmiten hyvin matalia. Etenkin nämä kodeissa työskentelevät "omaishoitajat" kohtaavat usein epäinhimillisiä työoloja. Monilla ei ole ollenkaan vapaapäiviä ja työpäivät kestävät melkeinpä koko päivän. Sitäkin tapahtuu, että palkkaa ei välttämättä makseta ollenkaan. Ja tästä päästäänkin siihen, että nämä työntekijät pakenevat ja työnantaja peruuttaa heidän työskentelyviisuminsa, jolloin työntekijöistä tulee laittomasti maassa olevia ja sen vuoksi he joutuvat näihin detention centereihin. Että semmoista..

Ensimmäinen detention center sijaitsi Hsinchussa ja toinen Taipein liepeillä Sanxiassa. Molemmissa ohjelma oli samanlainen. Ohjelmassa oli laulua, Raamattuopetusta, Jeesuksen elämästä kertovien videoiden katselemista, näytelmä sekä pienryhmissä keskustelua ja rukoilua. Saimme molemmissa paikoissa käyttöömme ison salin, johon nämä "vangit" sitten tulivat. Molemmissa paikoissa oli lähinnä naisia, koska vartijat pelkäävät miesten karkaavan.

Oli kyllä todella hienoja kokemuksia molemmat, osallistujia oli molemmissa tilaisuuksissa yli 100 ja oli hienoa, että koko tapahtuma oli vedetty monella kielellä, jotta jokainen osallistuja voisi ymmärtää mistä on kyse. Ensimmäisessä keskuksessa meillä oli Marin kanssa pienryhmäkeskustelun aikana mahdollisuus jutella kahden englanninkielitaitoisen filippiiniläisen naisen kanssa. He olivat myös kristittyjä ja oli niin hienoa kuulla, kuinka he jaksoivat luottaa Jumalan johdatukseen ja apuun jopa siellä detention centerin kaltaisessa paikassa!

Torstaina oli uudenlaisia haasteita vastassa, kun meidän oli tarkoitus Marin kanssa suunnitella ja toteuttaa ohjaajiemme videotervehdys Suomen kannatusseurakunnille. Suunnittelimme aamun kysymyksiä ja iltapäivällä oli sitten kuvaus vuorossa. Jännittävän ja haastavan jutun tästä teki se, että mun piti tulkata Seanin vastaukset englannista suomeen! Huhhuijaa, tuntui että välillä sitä sönkötti ihan mitä sattui, mutta toivon että lähetyksen ystävät ovat armeliasta väkeä kielikömmähdyksilleni.. :)

Kävimme torstaina myös paikallisten vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa vierailemassa läheisessä koulussa. Nämä vapaaehtoiset opettavat 13-vuotiaille oppilaille ongelmanratkaisutaitoja ja etiikkaa. Hauskaa oli se, että tunnin lopuksi oppilaat saivat pienen kortin, jossa oli mietelause. Ja mietelauseet olivat lähes kaikki Raamatusta, Sananlaskujen kirjasta! Kouluissa ei saa opettaa puhtaasti kristillisiä juttuja, mutta pieni siivu oli saatu kuitenkin läpi noihin kortteihin :)

Ahkerat oppilaat: heillä kesti koulupäivä klo 16 asti ja olivat siis 13-vuotiaita! Oppilaiden vastuulla oli myös kuurata luokka lattiasta kattoon ennen kuin meidän tuntimme alkoi. Se on kuulemma yleinen käytäntö, että oppilailla on paljon vastuuta koulun siisteydestä!
Perjantaina lähdimme kolmannelle detention center-vierailulle. Tämä vierailu oli mulle henkilökohtaisesti koskettavin. Paikalla oli taas paljon väkeä, sekä naisia että miehiä. Osallistuin tänään myös näytelmään. Näytteleminen oli hyvin koskettavaa, sillä esitin naista, jota kohdellaan huonosti työpaikalla, ja jota poikaystävä hakkaa mutta joka lopussa saa kuulla evankeliumin. Meillä oli myös todella hyvät keskustelut loppuosuuden pienryhmäkeskustelussa. Tällä kertaa "vankeja" oli enemmän, sekä meidän kanssamme oli kaksi saksalaista nuorta miestä, jotka työskentelevät vapaaehtoisina saksalaislähettien kanssa. Saimme kuulla ihmisien elämästä ja rukoilimme pitkään. Mä itkin melkeinpä yhtä paljon kun ne naisvangit, se tilanne oli niin koskettava!


Tämä 3. detention center oli ainoa paikka, jossa sai ottaa kuvia!
On niin hienoa, että täällä Taiwanissa on niin paljon ihmisiä, joilla on palava halu auttaa näitä ihmisiä detention centereissä ja viedä evankeliumia eteenpäin!

Tilaisuuden jälkeen lähdimme Marin kanssa viiden saksalaismiehen kanssa Sun Moon-järvelle. Oli siistiä, että meidät pyydettiin mukaan, sillä emme välttämättä olisi päässeet käymään Sun Moon-järvelle muuten täällä olomme aikana. Meidän seurueemme koostui siis saksalaislähetistä, hänen kahdesta pojastaan sekä näistä kahdesta vapaaehtoisesta. Tunnelma oli hyvä :) Sun Moon-järvi oli todella kaunis, se oli taiwanilaisen standardin mukaan iso järvi, vesi oli turkoosin väristä ja ympäristö todella vehreää. Saksalaislähetti kierrätti meidät  veneajelulla, ravintolassa sekä paikallisen aboriginaaliheimon tanssinäytöksessä, oli niin huippua! Tässä vähän kuvia reissusta:

Meidän retkiseurue

Venettä odotellessa

Turkoosissa vedessä oli ihana liottaa jalkoja!

Toinen vapaaehtoisista, mä ja Mari

Järvimaisemaa

Aboriginaalien lauluesitys




"Risteilyisäntämme" Mr. Angry Birds





Aboriginaalien tanssiesitys!


Saksan kaverit

Tällaista tänne kuuluu :)Tämä on muuten viimeinen viikko meillä täällä Hsinchussa, maanantaina lähdemme moneksi viikoksi Kaohsiungin seuduille!


♥: Maria

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti